Toinen maailmansota oli puolalaisille äärimmäisen traumaattinen kokemus ja sai aikaan suurta tuhoa Puolassa. Arviolta neljäsosa puolalaisista oli joutunut kansanmurhan uhreiksi ja henkiinjääneet ajautuivat kommunistisen vallan alle vähitellen vuodesta 1945 alkaen. Vuonna . 1948 sosialistinen puolue puhdistettiin oikeistojäsenistään ja loput puolueet pakotettiin liittymään kommunisteihin, jolloin syntyi Puolan yhdistynyt työväen puolue. Uusi perustuslaki astui maassa voimaan vuonna 1952 ja näin Puolasta tuli virallisesti täysin kommunistinen maa.
Kommunistit eivät onnistuneet kukistamaan katolisen kirkon valtaa
Kommunistit kansallistivat tehokkaasti teollisuutta, mutta epäonnistuivat maatalouden suhteen. Toinen suuri kompastuskivi oli kommunistien yritys romuttaa katolisen kirkon vaikutusvaltaa. Puolalaisten alati kasvava tyytymättömyys kulminoitui vuonna 1956 Poznanin kaupungissa järjestettyihin mielenosoituksiin, jotka tukahdutettiin väkivalloin. Alkoi kuitenkin olla aivan ilmiselvää, että Puola tarvitsisi jonkinlaisia uudistuksia. Puolalaisten kapinat johtivat aika ajoin venäläisten vastatoimiin ja jälleen uusiin kapinoihin. Vuonna 1970 maan hallitus julisti huikeat nousut ruuan hinnoissa. Maan sen aikainen johtaja pakotettiin eroamaan ja valtaan nousi uusi johtaja, joka jäädytti ruokien hinnat ja esitteli maalle uuden taloussuunnitelman, jonka myötä tilanne rauhoittui. Puolan elintaso alkoi vähitellen nousta ja ruuan hinta laskea. Myös erilaiset kuluttajahyödykkeet alkoivat yleistyä Puolassa. Elämä alkoi asettautua ainakin jossain määrin uomiinsa ja puolalaiset hyväksyivät tilanteen, joskin mukisten.
Puolan velkakierre paheni 70-luvulle tultaessa
Kohtalaisen tasainen elämä kääntyi Puolassa päälaelleen 70-luvulle tultaessa. Vuonna 1976 öljyn hinnan nousu pysäytti Puolan talouskasvun ja maa alkoi suistua velkakierteeseen. Ruuan hinta nousi jälleen, joka johti taas kerran mielenosoituksiin ja lakkoihin. Tilanne kärjistyi niin ahdottomaksi, että vuonna 1980 kommunistit päättivät luovuttaa. Näin syntyi Gdanskin sopimus ja samalla maan työväestö sai tahtonsa läpi. Tästä huolimatta Puolassa kärsittiin yhä talouskriisin syövereissä.
Uusi kapitalismin aika koitti 90-luvulla
Vasta 1990-luvulla Puolassa alettiin pikku hiljaa nähdä valoa tunnelin päässä. Kommunistien sortokausi alkoi olla takana päin ja puolalaiset tähyilivät kohti uusia mahdollisuuksia ja parempaa elämää.
Maahan valittiin uudeksi presidentiksi Lech Walesa vapailla vaaleilla ja Puola niin muuttui virallisesti kommunistisesta valtiosta kapitalistiseksi valtioksi. Teollisuus yksityistettiin ja siitä lähtien Puolan talouden voidaan sanoa kasvaneen tasaiseen tahtiin. Maa kärsii kuitenkin yhä kommunistien jättämästä raskaasta taakasta, joka vaikuttaa maan talouteen, ja esimerkiksi työttömyystilastot ovat Puolassa yhä keskimääräistä korkeammalla tasolla. Vuonna 1997 Puolassa määriteltiin uusi perustuslaki ja kaksi vuotta myöhemmin maa liittyi Natoon. Maan seuraavaksi presidentiksi astui Lech Kaczynski vuonna 2005, jota edeltävänä vuonna Puolasta oli tullut Euroopan unionin virallinen jäsenmaa. Kommunismi on merkittävä osa Puolan historiaa, eikä Puolaa nykytilassaan voi ymmärtää tarkastelematta sitä, kuinka kommunismi on siihen vaikuttanut.